Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkinto-ohjelma yhdistää ainutlaatuisella tavalla sosiologian, valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden näkökulmia. Opinnoissa tarkastellaan yhteiskuntaa sosiaalisena, kulttuurisena ja poliittisena järjestyksenä – sekä paikallisella että globaalilla tasolla. 

Opit analysoimaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten ympäristökriisiä, demokratian haasteita, sodan ja rauhan kysymyksiä, kulttuurisia muutoksia ja oikeudenmukaisuutta. Opetus pohjautuu ajankohtaiseen tutkimukseen ja tukee kriittistä ajattelua sekä yhteiskunnallista ymmärrystä. 

Laaja-alainen kandidaatintutkinto tarjoaa vahvan pohjan monenlaisiin maisteriopintoihin. Voit jatkaa esimerkiksi politiikan tutkimuksen, kansainvälisten suhteiden, sosiologian tai arktisen maailmanpolitiikan suuntaan – ja rakentaa asiantuntijuutta tulevaisuuden yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen. 

Tutustu koulutukseen

Tutkinto-ohjelma tarjoaa opiskelijoille laajaa teoreettista osaamista, joka antaa välineitä kaikenlaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden analysointiin ja ymmärtämiseen.

Opetus ammentaa uusimmasta tutkimuksesta, jonka kautta opiskelijat perehtyvät muun muassa ympäristökriisiin yhteiskunnallisena kysymyksenä, demokratian mahdollisuuksiin ja ongelmiin, sodan ja rauhan politiikkaan, työelämän sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin sekä uskontojen politiikkaan. Kokonaisuutta läpäisee kysymys yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden mahdollisuudesta.  
 
Laaja-alainen kandidaatintutkintovaihe tarjoaa valmiuksia edetä maisteriopinnoissa useaan suuntaan. Sosiologian maisteriopinnoissa perehdytään syvällisemmin esimerkiksi yhteiskunnan ja ympäristön välisiin suhteisiin sekä talouden ja hallinnan yhteenkietoutumiin. Valtio-opin maisteriopinnot vievät opiskelijat pohtimaan poliittisen osallisuuden ja vaikuttamisen sekä vastarinnan ja aktivismin teemoja, ja kansainvälisten suhteiden maisteriopinnoissa pureudutaan kansainvälisen politiikan uusiin teorioihin ja kriittiseen geopolitiikkaan. Arktisen maailmanpolitiikan monitieteisessä maisteriohjelmassa tarkastellaan puolestaan alueellisia ilmiöitä ja globaaleja kysymyksiä arktisesta näkökulmasta muun muassa ympäristöä ja alkuperäiskansoja koskevien kysymyksenasettelujen kautta. 

Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkinto-ohjelma muodostuu yhteisistä perusopinnoista (25 op) ja yhteisistä aineopinnoista (60 op) sekä kieli- ja viestintäopinnoista, metodiopinnoista ja sivuaineopinnoista. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op. 

Kandidaatintutkinnon jälkeen jatkat maisteriopintoihin. Maisterintutkinnossa suoritat oman pääaineen syventävät opinnot 120 op joko sosiologian tai politiikkatieteiden pääaineopiskelijana. Politiikkatieteissä erikoistut joko kansainvälisiin suhteisiin tai valtio-oppiin. Kandidaatintutkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa erillisen haun kautta maisterintutkintoon myös monitieteisessä, englanninkielisessä Arctic World Politics -maisteriohjelmassa. 

Kandidaatintutkinnossa politiikkatieteiden ja sosiologian perus- ja aineopinnot ovat kaikille yhteisiä. Kandidaatintutkinnon jälkeen jatkat maisteritutkintoon valintasi mukaisesti. Maisterintutkinnossa valittavanasi on kolme pääainetta: 

  • Politiikkatieteet, erityisesti kansainväliset suhteet 
  • Politiikkatieteet, erityisesti valtio-oppi 
  • Sosiologia. 
  • Lisäksi voit hakeutua erillisen haun kautta englanninkieliseen Arctic World Politics -maisteriohjelmaan. 

  

Politiikkatieteet, Kansainväliset suhteet

Miksi valtiot yhä käyvät sotia ja mitkä ovat kansainvälisen yhteiskunnan mahdollisuudet? Miten hallitukset toimivat tautien, terrorismin, köyhyyden ja ympäristökriisien suhteen? Voimmeko saada ratkaisuja näihin ongelmiin globaalien toimintatapojen avulla, ja mitä tässä yhteydessä tarkoittaa ruohonjuuritason politiikka? 

Lähestymme Lapin yliopistossa valtioiden rajat ylittäviä poliittisia kysymyksiä ja ilmiöitä kansainvälisten suhteiden tieteenalan traditioista käsin pyrkien samalla uusiin, innovatiivisiin ja kriittisiin avauksiin. Tule mukaan tarkastelemaan koko ihmiskuntaa uhkaavia ongelmia, ja pohtimaan, millaisia niiden poliittiset ratkaisut voivat olla! Opit mahdollisuuksista ja haasteista, joita ihmiskunta kohtaa vastatessaan nykypäivän ja tulevaisuuden ongelmiin sekä pyrkiessään rakentamaan parempaa maailmaa.

Politiikkatieteet, Valtio-oppi 

Millainen on hyvä demokratia? Miten erilaisten yksilöiden ja väestöryhmien yhteiskunnallinen osallisuus voi toteutua? Milloin ihmiset nousevat vastarintaan ja millainen vastarinta on oikeutettua? 

Valtio-opin opinnot haastavat opiskelijoita pohtimaan, millainen yhteiskunta on paitsi käytännössä toimiva myös oikeudenmukainen. Opintojen painopiste on kansalaisyhteiskunnan poliittisuuden ja toisaalta poliittisen vastarinnan tutkimuksessa. Kursseilla perehdytään poliittiseen osallistumiseen ja osallisuuteen, tarkastellaan aktivismia ja kansalaistottelemattomuutta ajankohtaisina poliittisina ja sosiaalisina ilmiöinä sekä hahmotetaan enemmistön ja vähemmistöjen suhteita demokratiassa. Vastarintaa tarkastellaan osana parlamentaarista järjestelmää ja toisaalta laajempana demokratian periaatteena ja ulottuvuutena. 

Valtio-opin opinnot tarjoavat laajaa ymmärrystä valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhteista 2000-luvulla. Ne antavat teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia analysoida monenlaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ja liikkeiden politiikkaa. Yhdessä politiikkatieteiden ja sosiologian kandidaatintutkinto-ohjelman kanssa ne rakentavat laaja-alaista ja kriittistä asiantuntijuutta, joka valmistaa opiskelijoita laajasti erilaisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. 

 

Sosiologia 

Sosiologia etsii tieteellisiä selityksiä kaikelle inhimilliselle toiminnalle, ja sen pyrkimyksenä on ymmärtää maailmaa – siinä tapahtuvia muutoksia ja ristiriitaisuuksia. Siksi sosiologian tutkimuskohteena voi olla mikä tahansa inhimilliseen maailmaan liittyvä ilmiö aina globaaleista virtauksista arkisiin vuorovaikutustilanteisiin. 

Sosiologiassa perehdytään yhteiskuntaa ja sosiaalista elämää koskeviin ilmiöihin ja ongelmiin. Sosiologian teoriat ja tutkimustulokset ovat luonteeltaan yhteiskuntakriittisiä eli ne haastavat vallitsevia käsityksiä, avaavat toisin ajattelemisen ja tekemisen mahdollisuuksia sekä tuovat esille yhteiskunnallisia epäkohtia ja valtasuhteita. 

Sosiologian maisteriopinnoissa syvennyt yhteiskunnallisen muutoksen prosesseihin ja tarkastelet, millaisessa maailmassa elämme sekä miten, miksi ja millaisin seurauksin maailma on muuttunut. Opinnot esittelevät sosiologiaa dynaamisen ja globalisoituvan maailman tutkimuksena kestävien luontokulttuurien, vallan, hallinnan ja talouden sekä globalisaation näkökulmista. 

Sosiologia sopii erityisesti sinulle, jos olet kiinnostunut yhteiskunnan muutoksen, vuorovaikutuksen ja ilmiöiden ymmärtämisestä ja haluat oppia analysoimaan nyky-yhteiskuntaa eri näkökulmista. Sosiologian opinnoissa pystyt suuntautumaan mielenkiintosi mukaisesti ja tarkastelemaan niitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka sinua kiinnostavat. 

 

Arktinen maailmanpolitiikka 

Lapin yliopiston sosiologian ja politiikkatieteiden opiskelijoilla on maisterivaiheessa mahdollisuus suuntautua erillisen haun kautta arktiseen maailmanpolitiikkaan, joka yhdistää sosiologian ja politiikantutkimuksen lisäksi arktisen antropologian, saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen sekä ympäristötutkimuksen lähtökohtia ja näkökulmia. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut yhtä suurta uuden tiedon tarvetta arktisista alueista ja yhteiskunnista sekä tarvetta tarkastella yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä arktisesta käsin. Arktinen alue kytkeytyy monin välittömin tavoin suuriin globaalikysymyksiin ja maailmanpolitiikkaan. Arktista aluetta ja sen ihmisiä koskevilla päätöksillä ja toimenpiteillä on paikallisuuden lisäksi myös maailmanlaajuisia vaikutuksia. 

Arktisessa maailmanpolitiikassa yhdistyvät poliittiset, sosiaaliset ja ympäristökysymykset, joiden avulla on mahdollista syventää ymmärrystä yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Ihmisten välisten suhteiden ja konfliktien tutkimisen lisäksi arktinen maailmanpolitiikka tarkoittaa myös erilaisten maailmankuvien, monilajisuuden ja materiaalisten virtojen tunnistamista ja uusia käsitteellisiä avauksia. Näin opinnot luovat uudenlaisia perusteita tiedon tuotannolle ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiselle. 

Opintojen aikana perehdyt sosiologian, kansainvälisten suhteiden ja valtio-opin perusteorioihin ja käsitteisiin, ja opit soveltamaan niitä ajankohtaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden hahmottamisessa ja analysoimisessa. Opintojen avulla ymmärrät yhteiskunnan moniulotteisuuden ja osaat analysoida yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Osaat käyttää yhteiskuntatieteellistä teoriaa, käsitteitä ja tutkimusmenetelmiä yhteiskunnallisen tiedon tuottamiseen ja kriittiseen arviointiin. Opit myös tunnistamaan tiedon rajat ja osaat perustellusti kyseenalaistaa yhteiskuntia koskevia käsityksiä ja uskomuksia. Vahvuutenasi on nyky-yhteiskunnan keskeisten sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten trendien ymmärtäminen. Opinnot ovat erinomainen pohja niin kriittisen ajattelun kuin hyvien vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehittämiselle. 

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden hakea julkisia virkoja ja toimia, joihin on vaatimuksena alempi korkeakoulututkinto. 

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto antaa pätevyyden hakea julkisia virkoja ja toimia, joihin on vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto. 

Politiikkatieteiden ja sosiologian opinnot antavat poikkeuksellisen laajat valmiudet toimia asiantuntijana sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä. Valmistuneet työskentelevät muun muassa tutkijoina, opetustehtävissä, asiantuntijoina, toimittajina, tiedottajina, poliitikkoina ja hallintotehtävissä (mm. suunnittelu ja koordinointi) sekä järjestöissä. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneita löytyy niin julkisen alan, yksityissektorin kuin kolmannen sektorin työpaikoilta. 

Lapin yliopistosta valmistuneet työskentelevät muun muassa asiantuntijatehtävissä ministeriöissä, aluehallinnossa ja kunnissa. Lisäksi heitä työskentelee toimittajina, tutkijoina, kansalaisjärjestöjen asiantuntijoina sekä monenlaisissa kehittämis-, viestintä- ja projektitehtävissä myös yritysmaailmassa. Työmahdollisuuksia on sekä Suomessa että ulkomailla esimerkiksi Suomen edustustoissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Voit suunnata erikoisosaamistasi opintojen aikana erikoistumis- ja sivuainevalinnoilla, kansainvälisillä opinnoilla sekä työharjoittelussa. 

Lapin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä kokemusta muun muassa lähtemällä opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon ulkomaille, tekemällä lyhyen vaihdon opintojen aikana, osallistumalla My Global Diary Ambassador -toimintaan tai ryhtymällä kansainväliseksi tuutoropiskelijaksi. Kansainväliseen toimintaan osallistuminen antaa sinulle kieli- ja kulttuurialueen tuntemuksen lisäksi paljon kansainvälisiä valmiuksia tulevalle työurallesi. 

Tavoitteenamme on, että jokainen opiskelija saa tutkinnon, joka antaa valmiuksia kansainväliseen toimintaan ja kansainvälisille työmarkkinoille. Kansainvälistymisosaamisen tavoitteista keskustellaan OmaOpettajan kanssa ja huomioidaan osana henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS). Opiskelijavaihto on aina suunnitelmallista, jolloin kaikki vaihdossa suoritetut opinnot on mahdollista hyväksyä osaksi tutkintoa hyväksiluvun kautta. Ulkomailla voi suorittaa yhden sivuainekokonaisuuden, yksittäisiä tutkintoon sisältyviä kursseja, harjoittelun tai erikoistumisopintoja, joita Lapin yliopistossa ei ole tarjolla. 

Tutustu eri mahdollisuuksiin ja löydä itselle sopiva tapa hankkia kansainvälistä osaamista! 

www.ulapland.fi/kv 

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden yhteiskuntatieteellisen alan tohtorin tutkintoihin sekä muihin soveltuviin tohtorin tutkintoihin. Voit valmistuttuasi maisteriksi hakea Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa suoritettaviin tohtorin tutkintoihin. 

Politiikkatieteissä tutkitaan poliittista toimintaa, valtaa ja vallankäyttöä monista erilaista näkökulmista. Kansainvälisten suhteiden tieteenalalla tarkastellaan pääsääntöisesti politiikkaa ja vallankäyttöä globaaleissa rakenteissa. Valtio-opissa tutkitaan poliittisia instituutioita ja ideologioita sekä poliittisen ajattelun ja toiminnan erilaisia muotoja. Lapin yliopistossa politiikkatieteiden tutkimus on monipuolista – tutkimuskohteita ovat muun muassa kansalaistottelemattomuus, poliittinen aktivismi, identiteetit, kulttuurit, alkuperäiskansat, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät kysymykset, biopolitiikka, muuttoliikkeet, pakolaisuus, globaali eriarvoisuus, uskontojen poliittisuus sekä sukupuoleen liittyvät teemat. 

Sosiologia kattaa mitä moninaisimpia tutkimuskohteita. Muun muassa työ, yhteiskuntarakenne, luokka, sukupuoli, kasvatus, tiede, taide ja talous ovat sosiologisen tutkimuksen alaa. Lapin yliopistossa sosiologia on monipuolista, laaja-alaista ja kansainvälistä. Erityisiä tutkimusalueita ovat työn, hyvinvoinnin, ympäristön ja kulttuurien tutkimus sekä sukupuolen, tiedon, vallan ja talouden suhteet. Meneillään olevissa tutkimushankkeissa Lapin yliopiston sosiologit tutkivat muun muassa, millaisia vaikutuksia kiertotaloudella on kotien arkeen sekä työhön ja kaupunkien suunnitteluun, millaisilla tavoilla ja kuinka merkittävästi digitalisaatio vaikuttaa opetukseen, miten aluekehittämisen projektoituminen muovaa käsitystä kehityksestä, miten työ sekä työn ja muun elämän yhteys ovat muutoksessa ja miten hyvinvointivaltiota haastetaan ja puolustetaan. 

Lisätietoa https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Yhteiskuntatieteiden-tiedekunta/Yhteiskuntatieteiden-tutkimus 

Mietitkö vielä valintaasi?