Turvallinen opiskeluympäristö -toimintamalliin on koottu ohjeet tilanteisiin, joissa sinulla herää huoli kanssaopiskelijasi hyvinvoinnista tai kohtaat yliopistoyhteisössämme epäasiallista tai häiritsevää kohtelua. Lapin yliopistossa henkilökunnan ja opiskelijoiden hyvinvointi ja siitä huolehtiminen ovat keskeisiä arvojamme. Lapin yliopisto edellyttää työntekijöiltään ja opiskelijoiltaan sekä muilta akateemisen yhteisönsä jäseniltä vastuullista ja jäseniään kunnioittavaa käytöstä.
Usein kanssaopiskelijan käytös ja toiminta tai esimerkiksi päihteiden käyttö voi herättää huolta muissa opiskelijoissa henkilökuntaa helpommin ja aiemmin. Milloin huolen herääminen edellyttää toimia? Itsessään jo huolen herääminen on merkki siitä, että tilannetta on hyvä pysähtyä pohtimaan.
Voit pohtia huolen heräämistä seuraavien kysymysten kautta: • Mikä konkreettisesti herätti huolen tunteen sinussa? Oliko se jotain, mitä kanssaopiskelijasi sanoi tai teki? Onko kanssaopiskelijan käytös jotenkin muuttunut ajan kuluessa?
Asiat näyttäytyvät meille eri tavoin, riippuen omista arvoista ja kiinnostuksen kohteista, mutta myös aikaisemmista kokemuksista ihmisten kanssa toimiessa. Kaikki eivät ole esimerkiksi ulospäin suuntautuneita, vaan opiskelijoiden joukossa on myös hiljaisia ja vetäytyviä opiskelijoita. Emme voi siis aina tietää, mikä poikkeavassa käytöksessä on esimerkiksi persoonallisuuteen liittyvää ja mikä on taas merkki jostain vakavammasta. Etenkin, jos opiskelijatoveri ei ole sinulle kovin tuttu. Se on kuitenkin hyvä muistaa, että huonoon tai loukkaavaan käytökseen tulee aina puuttua.
Jos sinulla herää huoli kanssaopiskelijasta, voit aina ottaa yhteyttä yliopiston henkilökuntaan. Hankalien tilanteiden kanssa ei siis tarvitse jäädä yksin. Voit esimerkiksi aluksi kysyä neuvoa, miten tilanteessa voisi toimia mainitsematta opiskelijatoverisi nimeä. Oman tiedekunnan henkilökunnan lisäksi tilanteissa apuna voi auttaa esimerkiksi korkeakoulukuraattori tai opintopsykologi. Henkilökunta ei voi kertoa sinulle toisesta opiskelijasta henkilökohtaisia tietoja, mutta yliopistossa työskentelevät voivat pyrkiä edistämään opiskelutoverisi hyvinvointia.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia tai ottaa huolta puheeksi. Sinulla ei tarvitse olla valmiita vuorosanoja, mutta omaan suuhun sopivien sanojen tunnustelu etukäteen helpottaa kohtaamista tai puheeksi ottoa. Aina ei myöskään tarvitse ottaa huolta puheeksi sellaisenaan, vaan kuulumisten kysyminen riittää. ”Mitä kuuluu? Miten menee?” ”Kuinka sujuu?” Nämä kysymykset antavat tilaa toiselle kertoa tilanteestaan omin sanoin.
Varsinaisen huolen voi ilmaista hienovireisesti esimerkiksi kysymällä: ”Onko kaikki ok?” Vaikka kuulumistenkin kysyminen voi herättää toisessa monenlaisia reaktioita, se on neutraalimpi tapa avata keskustelu kuin ongelmasta puhuminen. Tärkein tuki, mitä voit kanssaopiskelijallesi antaa, on mahdollistaa hänelle kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen.
Voit myös aina kannustaa opiskelijatoveriasi hakemaan apua. Välillä henkilö ei osaa itse arvioida tilannettaan tai avun hakeminen arveluttaa. Sen sanoittaminen, että avun hakeminen on viisas päätös ja joissain tilanteissa tarvitaan ammattilaisen apua, on merkityksellistä. Voit myös tarjoutua auttamaan yhteydenotossa sekä saattamaan opiskelijatoverin palveluiden pariin. Tai voit myös varmistaa, että hänellä on jo olemassa tukihenkilö avun hakemiseen.
Yliopistomme Ohjaus ja tuki -sivustolle on koottu yliopiston ohjauksen toimijat, joiden puoleen voit aina kääntyä. Sivuilta löytyy lisäksi eri tahoja, jotka tarjoavat tukea ja apua opiskelijoille eri elämäntilanteisiin. Löydät myös alta koonnin eri palveluista haastaviin tilanteisiin. Muistathan, että kannustaminen tuen pariin riittää. Ei ole siis sinun vastuullasi, onko opiskelijatoverisi valmis hakemaan ja ottamaan vastaan apua.
On tärkeää kysyä suoraan, jos sinulla herää huoli, että opiskelijatoverillasi saattaisi olla itsetuhoisia ajatuksia tai suunnitelmia. Itsemurhasta tai itsetuhoisuudesta suoraan kysyminen ei ole vaarallista, pikemminkin se voi auttaa henkilöä saamaan tarvitsemaansa apua.
Voit kysyä esimerkiksi: • Onko sinulla itsemurha-ajatuksia? Oletko miettinyt itsesi vahingoittamista?
Jos tällainen keskustelutilanne sattuu kohdalle: • Pyri rauhoittelemaan itseäsi tilanteessa mm. hengittämällä syvään ja hitaasti. • Anna opiskelijatoverillesi aikaa, mieluummin kuuntele kuin puhu. • Rauhallinen käytös viestii siitä, että tilanteesta on mahdollista selvitä. • Jos opiskelutoveri uhkailee itsemurhalla, ilmaise, että vastuu on hänellä itsellään ja tarpeen mukaan hälytä apua hätänumerosta 112. Hätäkeskus arvioi tilanteen ja vastuu tilanteen arvioinnista siirtyy heille. • Pura tilanne keskustelemalla esimerkiksi opetushenkilökunnan, opiskelukaverin, läheisen tai muun auttavan tahon kanssa mahdollisimman pian keskustelun jälkeen. Jos tarvitset tiiviimpää tukea tilanteen purkamiseen, voit olla yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon tai esimerkiksi paikkakuntasi kriisikeskukseen.
Tärkeintä on, että ohjaat opiskelutoverisi eteenpäin avun piiriin, jos tilanne sinun itsesi tai/ja opiskelijatoverisi itsensä mielestä sitä vaatii. Sinun ei tarvitse osata antaa tarkkaa arviota siitä, milloin käsillä on todellinen uhka. Sinun tarvitsee vain ohjata eteenpäin avun piiriin.
Päihteidenkäytöllä voi olla merkittävä vaikutus opinnoissa suoriutumiseen ja ylipäätään yksilön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Päihteiden käyttöön liittyvät huoli voi herätä niin opiskelijalla itsellään kuin esimerkiksi opiskelijatovereilla tai läheisillä. Todennäköisesti opiskelijatoverit havaitsevat kuitenkin muita tahoja helpommin ja varhaisemmin päihdekäyttöön liittyviä ongelmia.
Päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi siten, että • opiskelija toistuvasti loukkaa itseään tai joutuu tappeluun päihtymystilan takia. • opiskelija juo toistuvasti itsensä alkoholilla sammumiskuntoon ja/tai ei muista edellisillantapahtumia. • opiskelija ei pysty hallitsemaan päihteiden käytön aloittamista, lopettamista sekä määriä. • opiskelija käyttää päihteitä yhä useammin ja pidempään kuin oli suunniteltu. • suuri osa opiskelijan vapaa-ajasta kuluu päihdettä käyttäen tai sen vaikutuksista toipuen. • opiskelijan ihmissuhteet, opiskelu, työ ja vapaa-aika kärsivät päihteen käytöstä. • päihteiden käyttö jatkuu, vaikka opiskelija tietää sen aiheuttavan monenlaisia ongelmia.
Mahdollisimman varhainen puuttuminen päihdeongelmaan sekä puheeksiotto ovat ensisijaisia toimia, kun opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää. Huolta herättävän päihdekäytön ja sen vaikutukset opiskelijan opintoihin ja hyvinvointiin, voi ottaa puheeksi henkilökuntaan kuuluva, opintopäällikkö, omaOpettaja tai opiskelijatoveri. Puheeksiotto tulisi tehdä aina kahden kesken eli opiskelijan päihdekäytöstä ei tule keskustella ryhmätilanteessa esimerkiksi muiden opiskelijoiden kuullen. Jos sinulla nousee huoli kanssaopiskelijasi päihteiden käytöstä, se tulisi ottaa puheeksi hänen kanssaan mahdollisimman pian, esimerkiksi juhlien jälkeen. Tärkeää puheeksiotossa on antaa palautetta opiskelijatoverille siitä, että hänen päihdekäyttönsä on herättänyt huolestumista tai siitä, että hän käyttää liikaa alkoholia.
Jos kaipaat tukea ja neuvoja asiaan puuttumiseen ja puheeksiottoon, voit ottaa myös yhteyttä yliopiston opiskelijoiden päihdeyhdyshenkilöön. Yliopistomme Opiskelijoiden päihdeohjelmaan on koottu tarkemmat ohjeet ja eri toimijoiden roolit liittyen päihteidenkäytön puuttumiseen. Päihdeohjelman tarkoituksena on edistää opiskelijoidemme opiskelu- ja työkykyä sekä ennaltaehkäistä päihdehaittoja ja helpottaa puuttumista opiskelijan päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta.
Yliopistomme Opiskelijoiden päihdeohjelmaan on koottu tarkemmat ohjeet ja eri toimijoiden roolit liittyen päihteidenkäytön puuttumiseen. Päihdeohjelman tarkoituksena on edistää opiskelijoidemme opiskelu- ja työkykyä sekä ennaltaehkäistä päihdehaittoja ja helpottaa puuttumista opiskelijan päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta.
Häiritsevä käytös voi olla opetustilanteessa toistuvaa keskeyttämistä, päälle puhumista, huutamista ja kommentointia epäasiallisesti tai loukkaavasti. Häiritseväksi käytökseksi voidaan katsoa myös epäasiallisten teksti- tai sähköpostiviestien lähettäminen tai epäasiallinen kommentointi sosiaalisessa mediassa.
Jokaisella yliopistoyhteisömme jäsenellä on oikeus työrauhaan ja jos kohtaat opintojaksolla häiritsevää käytöstä, ota asia puheeksi opintojakson opettajan kanssa. Opintojakson opettaja vastaa omalta osaltaan työrauhan ylläpitämisestä opetuksessa. Tarvittaessa voit olla yhteydessä myös tiedekunnan opetuksesta vastaavaan varadekaaniin tai dekaaniin. Yliopistolla on lain antama velvollisuus ja myös toimivalta puuttua opiskelijan tai työntekijän häiritsevään käytökseen. Epäasiallinen käytös voi johtaa kurinpitotoimiin, joista määrätään yliopiston omissa toimintaohjeissa ja lainsäädännössä.
Jos häiriökäyttäytyminen ilmenee siten, että tilanne ei ole uhkaava, voit huomauttaa häiritsevää henkilöä hänen käytöksestään ja kertoa, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi tai laittomaksi. Pyydä henkilöä lopettamaan toimintansa. Mikäli häiriökäyttäytyminen jatkuu, kirjaa ylös kokemasi tilanteet/ilmaisut ja kerro asiasta opintojakson vastuuopettajalle tai tiedekunnan opetuksesta vastaavalle varadekaanille. Yliopistolla on velvollisuus puuttua tilanteeseen ja epäasiallisesta käytöksestä voi seurata kurinpitotoimia. Epäasiallinen kohtelu, häirintä ja kiusaaminen -ohjeissa on käyty läpi tarkemmin prosessin eteneminen.
Uhkaava käyttäytyminen voi ilmetä esimerkiksi siten, että opiskelija uhkaa opetustilanteessa, vapaa-ajan tapahtumissa tai muissa yleisissä tiloissa itsensä tai muiden turvallisuutta. Huomaathan, että sosiaalinen media on myös yleistä tilaa (Facebook sivut- ja ryhmät yms.), jossa uhkailua voi tapahtua. Jos tällaisia uhkaavia viestejä on tiedossa, on syytä toimia kuten akuutissa uhkatilanteessa ja soittaa hätänumeroon. Hätänumeroon tulee soittaa myös itsemurha-aikeissa ja muussa väkivaltaisessa käyttäytymisessä. Hätäkeskus arvioi tilanteen vakavuuden. Sinun vastuusi opiskelijatoverina loppuu tähän.
Väkivaltaan tai väkivallan uhkaan pitää puuttua usein muulla tavalla kuin vain opiskelijan kanssa keskustellen.
Toimintaohjeet uhkaavassa tilanteessa: • Pyri itse olemaan rauhallinen ja älä provosoidu. • Pidä kätesi näkyvillä ja liiku rauhallisesti. • Soita hätänumeroon 112 heti, kun se on mahdollista ja kerro tilanne. Jos mahdollista, rauhoittele uhkaavaa henkilöä osoittamalla, että kuuntelet ja puhumalla rauhallisesti. Avun soittaminen on ensisijaista. Ammattilaiset tekevät arvion siitä, miten tulee toimia. Kannattaa soittaa mieluummin turhaan kuin vaarantaa ihmisten terveys. • Pakene tarvittaessa lähimpään turvalliseen tilaan jotain tekosyytä käyttäen, jos uhka kohdistuu sinuun ja/tai jos uhkaaja ei rauhoitu. Älä käännä selkääsi uhkaavasti käyttäytyvälle henkilölle. • Jälkeenpäin kerro havainnoistasi opetushenkilökunnalle. • Hae tilanteen jälkeen tukea itsellesi. Uhkaavat tilanteet voivat olla traumaattisia ja voivat jäädä vaivaamaan mieltä. Juttele esimerkiksi opiskelijatovereidesi kanssa, ota yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon, korkeakoulukuraattoreihin tai opintopsykologiin.
Yliopistossamme ei ole sijaa epäasialliselle kohtelulle, häirinnälle ja kiusaamiselle. Kukaan yliopistoyhteisön jäsenistä ei saa käyttäytymisellään aiheuttaa haittaa tai vaaraa muiden turvallisuudelle tai terveydelle. Puutumme epäasialliseen kohteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, matalalla kynnyksellä. Jokainen yhteisömme jäsen on omalta osaltaan vastuussa työpaikkansa ja opiskeluyhteisönsä ilmapiiristä sekä hyvinvoinnista.
Yliopistoyhteisössä joudutaan kuitenkin käsittelemään myös ristiriitoja, joissa henkilöt ovat keskenään eri mieltä, mutta tämän ei saa antaa johtaa eri mieltä olevien painostukseen. Asioista pitää voida keskustella asioina, ja yhteisön jäsenten tulee osata käyttäytyä hyvien käytöstapojen edellyttämällä tavalla.
Opiskelijoiden oikeus turvalliseen häirinnästä, syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaaseen opiskeluympäristöön perustuu yliopistolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin.
Näin tunnistat epäasiallisen kohtelun
Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan tai lain vastaista käyttäytymistä toista kohtaan. Se on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa, negatiivissävyistä, toista alistavaa toimintaa, joka voi ilmetä esimerkiksi tekoina tai laiminlyönteinä. Myös yksittäiset, lievemmätkin teot voivat olla epäasiallista kohtelua kohdistuessaan toistuvasti samoihin henkilöihin. Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kanssaopiskelija, yliopiston henkilökunnan tai yhteistyökumppanin jäsen.
Epäasiallista kohtelua on esimerkiksi
• uhkailu ja huutaminen • fyysinen ja henkinen väkivalta • ihmisen ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän perusteeton kielteinen arvostelu tai mielenterveyden kyseenalaistaminen • eristäminen yhteisön sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. • Häirintä voi kohdistua esimerkiksi ikään, ihonväriin, mielipiteisiin, vakaumukseen tai olla luonteeltaan seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Häirintää on loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein. Sukupuolinen häirintä voi olla fyysistä tai verbaalista. Vihjailu, ilmehtiminen ja elehtiminen, sopimaton koskettelu, asiattomat yhteydenotot ja karkea puhe ovat häirintää.
Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä. Henkinen väkivalta tuntuu ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä tai uhkaavalta ja saa tuntemaan puolustuskyvyttömyyttä.
Toisaalta kaikki ristiriidat eivät ole epäasiallista kohtelua, epäasiallista kohtelua ei ole esimerkiksi • akateeminen erimielisyys ja akateeminen väittely, • kun työhön tai opintoihin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja, • kun opintosuoritus arvioidaan ja siitä annetaan asiallista palautetta tai • kun yliopisto asiallisesti ja perustellusti ohjeistaa opiskelijaa asianmukaisesta käytöksestä tai käyttää kurinpitovaltaansa opiskelijaa kohtaan.
Mitään epäasiallista kohtelua ei tarvitse tai kuulu sietää, mutta jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Jos et uskalla sanoa kiusaajalle tai häiritsijälle asiasta, voit ottaa suoraan yhteyttä ylioppilaskunnan tai ainejärjestön häirintäyhdyshenkilöihin tai tiedekunnan dekaaniin.
Ilmoituksen tekeminen epäasiallisesta koetusta käyttäytymisestä
Ilmoittaminen voi tapahtua soittamalla, käymällä paikan päällä tai lähettämällä sähköpostia. A) Opiskelijoiden välillä opetuksen yhteydessä tai opiskelijoiden välillä tutkimustyön tekemisen yhteydessä tapahtuva epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän tilanne • Ole suoraan yhteydessä tiedekunnan dekaaniin.
B) Opiskelijan ja henkilökunnan tai opintoihin tai tutkimukseen liittyvän yhteistyökumppanin jäsenen välinen epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän tilanne • Ole suoraan yhteydessä tiedekunnan dekaaniin.
C) Opiskelijoiden välinen vapaa-ajalla tapahtuva epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän tilanne • Ole suoraan yhteydessä ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen häirintäyhdyshenkilöihin.
D) jatko-opiskelijan, jolla ei ole työsuhdetta Lapin yliopistoon ja henkilökunnan välinen epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän tilanne, • Ole suoraan yhteydessä tiedekunnan dekaaniin.
Jokainen tapaus käsitellään aina ehdottoman luottamuksellisesti ja yhdessä sovitaan etenemistapa yliopiston olemassa olevien prosessien mukaisesti. Yliopistomme tavoitteena on tarttua mahdollisiin hankaluuksiin nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Hyvään keskustelukulttuuriin liittyy luottamuksen rakentaminen. Suurin osa tilanteista ratkeaa avoimella keskustelulla osallisten välillä. Mikäli häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kriteerit täyttyvät tai ristiriitatilanne jatkuu edelleen asian puheeksi ottamisen jälkeen, voit tehdä asiasta virallisen kirjallisen ilmoituksen tiedekunnan dekaanille.
Hae itsellesi tukea ja keskusteluapua esimerkiksi korkeakoulukuraattorista, opintopsykologista, opiskelukavereista, läheisistäsi tai muusta auttavasta tahosta. Jos tarvitset tiiviimpää tukea tilanteen purkamiseen, voit olla myös yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon.
Epäasiallinen kohtelu, häirintä ja kiusaaminen -sivustolla käydään läpi tarkemmin prosessin eteneminen ja toimintaohjeet. Löydät ohjeista myös toimijoiden yhteystiedot.
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu
Yliopiston erillinen toimintaohje Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta opiskelijoille
Lapin yliopiston ylioppilaskunnan ohjeistus Yhdenvertaisuuslaki Finlex Yhdenvertaisuusvaltuutettu, verkkosivusto
Itsetuhoisuus Mieli ry. Itsemurhat ja itsetuhoisuuden puheeksiottaminen. Koulutusmateriaali 26.4.2023.
Kun huoli herää Mieli ry. Kun toisesta ihmisestä herää huoli
Päihteet Lapin yliopiston opiskelijoiden päihdeohjelma Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Uhkaava käyttäytyminen, väkivalta ja väkivallan uhka Yliopiston toimintaohjeet