Yliopistossamme ei ole sijaa epäasialliselle kohtelulle, häirinnälle ja kiusaamiselle. Kukaan yliopistoyhteisön jäsenistä ei saa käyttäytymisellään aiheuttaa haittaa tai vaaraa muiden turvallisuudelle tai terveydelle. Puutumme epäasialliseen kohteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, matalalla kynnyksellä. Jokainen yhteisömme jäsen on omalta osaltaan vastuussa työpaikkansa ja opiskeluyhteisönsä ilmapiiristä sekä hyvinvoinnista.Yliopistoyhteisössä joudutaan kuitenkin käsittelemään myös ristiriitoja, joissa henkilöt ovat keskenään eri mieltä, mutta tämän ei saa antaa johtaa eri mieltä olevien painostukseen. Asioista pitää voida keskustella asioina, ja yhteisön jäsenten tulee osata käyttäytyä hyvien käytöstapojen edellyttämällä tavalla.Työntekijöiden oikeus turvalliseen häirinnästä, syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaaseen työympäristöön perustuu työsopimuslakiin, työturvallisuuslakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin.Opiskelijoiden oikeus turvalliseen häirinnästä, syrjinnästä ja kiusaamisesta vapaaseen opiskeluympäristöön perustuu yliopistolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin.
Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan tai lain vastaista käyttäytymistä toista kohtaan. Se on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa, negatiivissävyistä, toista alistavaa toimintaa, joka voi ilmetä esimerkiksi tekoina tai laiminlyönteinä. Myös yksittäiset, lievemmätkin teot voivat olla epäasiallista kohtelua kohdistuessaan toistuvasti samoihin henkilöihin. Kohteluun liittyy jossain määrin toistuvuutta tai olotilan pysyvyyttä, jotta haitta tai vaara terveydelle voi syntyä. Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kanssaopiskelija, yliopiston henkilökunnan tai yhteistyökumppanin jäsen.
Epäasiallista kohtelua on esimerkiksi • uhkailu ja huutaminen • fyysinen ja henkinen väkivalta • ihmisen ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän perusteeton kielteinen arvostelu tai mielenterveyden kyseenalaistaminen • eristäminen yhteisön sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. • Häirintä voi kohdistua esimerkiksi ikään, ihonväriin, mielipiteisiin, vakaumukseen tai olla luonteeltaan seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Häirintää on loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein. Sukupuolinen häirintä voi olla fyysistä tai verbaalista. Vihjailu, ilmehtiminen ja elehtiminen, sopimaton koskettelu, asiattomat yhteydenotot ja karkea puhe ovat häirintää.
Henkinen väkivalta on pitkään jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, mitätöintiä tai muuta kielteistä käyttäytymistä. Henkinen väkivalta tuntuu ahdistavalta, alistavalta, nöyryyttävältä tai uhkaavalta ja saa tuntemaan puolustuskyvyttömyyttä.
Toisaalta kaikki ristiriidat eivät ole epäasiallista kohtelua, epäasiallista kohtelua ei ole esimerkiksi • akateeminen erimielisyys ja akateeminen väittely, • kun työhön tai opintoihin liittyvistä päätöksistä tai tulkinnoista syntyy ristiriitoja, • kun opintosuoritus arvioidaan ja siitä annetaan asiallista palautetta tai • kun yliopisto asiallisesti ja perustellusti ohjeistaa opiskelijaa asianmukaisesta käytöksestä tai käyttää kurinpitovaltaansa opiskelijaa kohtaan.
Mitään epäasiallista kohtelua ei tarvitse tai kuulu sietää, mutta jos joudut kohdelluksi epäasiallisesti, ilmoita kiusaajalle tai häiritsijälle heti, että et hyväksy hänen toimintaansa ja pyydä häntä lopettamaan. Jos et uskalla sanoa kiusaajalle tai häiritsijälle asiasta, voit ottaa suoraan yhteyttä, ylioppilaskunnan tai ainejärjestön häirintäyhdyshenkilöihin tai tiedekunnan dekaaniin sekä hallintopäällikköön.
Suositeltavaa on, että tapahtuma-aika ja -paikka kirjataan. Vastaavasti suositeltavaa on säilyttää sähköpostit, sosiaalisen median viestit ja muu kirjallisessa muodossa tai kuvamuodossa oleva aineisto. Kiusaajaa tai häiritsijää ei saada vastuuseen, ellei tapahtumia pystytä todentamaan.
Ilmoittaminen voi tapahtua soittamalla, käymällä paikan päällä tai lähettämällä sähköpostia.
A) Opiskelijoiden välillä opetuksen yhteydessä tai opiskelijoiden välillä tutkimustyön tekemisen yhteydessä tapahtuva epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän tilanne • Ole suoraan yhteydessä tiedekunnan dekaaniin.
B) Opiskelijan ja henkilökunnan tai opintoihin tai tutkimukseen liittyvän yhteistyökumppanin jäsenen välinen epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän tilanne • Ole suoraan yhteydessä tiedekunnan dekaaniin.
C) Opiskelijoiden välinen vapaa-ajalla tapahtuva epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän tilanne • Ole suoraan yhteydessä ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen häirintäyhdyshenkilöihin.
D) jatko-opiskelijan, jolla ei ole työsuhdetta Lapin yliopistoon ja henkilökunnan välinen epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän tilanne, • Ole suoraan yhteydessä tiedekunnan dekaaniin.
Jokainen tapaus käsitellään aina ehdottoman luottamuksellisesti ja yhdessä sovitaan etenemistapa yliopiston olemassa olevien prosessien mukaisesti. Yliopistomme tavoitteena on tarttua mahdollisiin hankaluuksiin nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Hyvään keskustelukulttuuriin liittyy luottamuksen rakentaminen. Suurin osa tilanteista ratkeaa avoimella keskustelulla osallisten välillä. Mikäli häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kriteerit täyttyvät tai ristiriitatilanne jatkuu edelleen asian puheeksi ottamisen jälkeen, voit tehdä asiasta virallisen kirjallisen ilmoituksen tiedekunnan dekaanille.
Hae itsellesi tukea ja keskusteluapua esimerkiksi korkeakoulukuraattorista, opintopsykologista, opiskelukavereista, läheisistäsi tai muusta auttavasta tahosta. Jos tarvitset tiiviimpää tukea tilanteen purkamiseen, voit olla myös yhteydessä opiskeluterveydenhuoltoon.
Prosessin eteneminen pääpiirteittäin ilmoituksen tekemisen jälkeen edellä mainituissa kohdissa A, B ja D
1. Ilmoitus merkitään saapuneeksi ja kuitataan vireille tulleeksi 14 vrk sisällä. Dekaani käynnistää asian selvittelyn joko suullisesti keskustellen asianosaisten ja tarvittaessa muiden asiasta tietävien kanssa. Keskusteluista tehdään muistio. Vaihtoehtoinen tapa edetä on pyytää asianosaisilta kirjallinen selvitys tai vastine. Keskusteluissa voi olla mukana tukihenkilö. Tarvittaessa prosessissa voi olla mukana muu asiantuntija kuten opintopäällikkö, esihenkilö tai lakimies.
2. Selvitystyön jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin, joita voi olla esimerkiksi sovittelumenettely, toimintaohjeiden antaminen, kuulemismenettely ja mahdollinen opiskelijan/henkilökunnan kurinpitomenettely. Osapuolten kesken järjestetään tarvittaessa yhteinen keskustelu, jossa käydään lyhyesti läpi eri osapuolten kokemukset, tarvittavat toimenpiteet ja sovitaan, miten jatkossa toimitaan. Ensisijainen tavoite on normalisoida tilanne ja palauttaa opiskelu- ja työrauha. Keskustelussa voi olla mukana tukihenkilö(t). Tarvittaessa tilaisuuteen voi osallistua asiantuntija.
3. Tapaamisesta tehdään muistio ja sovitaan, milloin ja miten mahdollinen seuranta toteutetaan. Muistio annetaan tiedoksi asianosaisten lisäksi yliopiston hallintojohtajalle.
4. Tilannetta seurataan sovitusti.
Ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt: https://lyy.fi/toiminta/edunvalvonta-lyyssa/#HAIRINTAYHDYSHENKILOT
Ainejärjestöjen häirintäyhdyshenkilöt: Yhteystiedot ainejärjestön www-sivuilla, koonti järjestöistä https://lyy.fi/jarjestolle/jarjestot/
Lapin yliopiston häirintäyhdyshenkilöt: Mervi Alatalo, etunimi.sukunimi[at]ulapland.fi, puh. +358 40 484 4090 Jukka Sankala, etunimi. sukunimi[at]ulapland.fi, puh. +358 40 042 5492
Tiedekunnan dekaanit:
Kasvatustieteiden tiedekunta
Oikeustieteiden tiedekunta
Taiteiden tiedekunta
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Kiusaaminen on toisen ihmisen toistuvaa huonoa kohtelua eli lain tai hyvän tavan vastaisia tekoja taikka käyttäytymistä. Kiusaamisen käsitteelle ei ole olemassa täsmällistä määritelmää. Kiusaaminen ilmenee esimerkiksi nöyryyttämisenä, loukkaamisena, ulkopuolelle sulkemisena, virheellisen tiedon levittämisenä ja maineen lokaamisena, eristämisenä ja naurunalaiseksi tekemisenä. Kiusaamista on myös se, että henkilölle ei anneta työtehtäviä. Kiusaaminen on toistuvaa ja järjestelmällistä.
Häirintää on henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on järjestelmällisen, toistuvan ja pitkäkestoisen painostavan, loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirinnästä on kyse, kun käyttäytymisellä luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työ- tai opiskelukaverin nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä.
Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä ei välttämättä ole luonteeltaan seksuaalista.
Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalista häirintää on esimerkiksi vihjailu, koskettelu, kaksimieliset huomautukset, seksuaaliset kommentit ja viestit, ehdottelu ja tilanteet, joissa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta pyritään loukkaamaan.
Syrjintä tarkoittaa henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista ilman hyväksyttävää syytä eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Välillisestä syrjinnästä on kyse silloin, kun näennäisesti neutraali toimintatapa saattaa tietyt henkilöt muihin nähden epäedulliseen asemaan.
Sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan henkilöiden asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella ja eri asemaan asettamista sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.
Yksilön uhkaava ja ahdistava käytös on epäasiallista käytöstä. Epäasiallisena kohteluna pidetään myös rasismia. Rasismi voi esiintyä esimerkiksi syrjintänä, vähättelevänä tai loukkaavana puhetapana tai sanamuotoina tai vihamielisinä tekoina.
Maalittaminen on ilmiö, jossa yksi tai useampi toimija kehottaa ja yllyttää suurta joukkoa hyökkäämään yhden ihmisen kimppuun eri tavoin, esimerkiksi lähettämällä vihaviestejä sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa. Maalittaminen voi ilmetä esimerkiksi suorana tai epäsuorana uhkailuna, virheellisen tiedon levittämisenä tai yksityiselämän tietojen esiin kaivamisena ja niiden vääristelemisenä.
Epäasiallinen käyttäytyminen voi ilmetä vuorovaikutustilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi opetustilanteet kampuksen tiloissa tai kampuksen ulkopuolella sekä etäopetus tai työyhteisön toimintaan liittyvät erilaiset muodolliset ja epämuodolliset vuorovaikutustilanteet. Epäasiallinen käyttäytyminen voi ilmetä myös toisen yksilön epäasiallisena kohteluna sellaisissa tilanteissa, joissa epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuva ei ole paikalla. Esimerkiksi yksilön häirintä ja kiusaaminen yliopiston eri viestintäkanavissa sekä oppimisympäristöissä sekä yliopiston ulkopuolisissa some-kanavissa on epäasiallista käyttäytymistä.
Osa epäasiallisesta kohtelusta voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. Tällaisia tekoja ovat esimerkiksi seksuaalinen ahdistelu, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus ja vainoaminen. Näissä tilanteissa tulee kääntyä poliisiin puoleen.
• Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä, jollei sitä yliopistolaissa toisin säädetä.
• Lapin yliopiston asiankäsittelyn ja asiakirjojen käsittelyssä noudatetaan asian- ja tiedonhallinnasta annettua ohjeistusta (asianhallinnan toimintaohje, arkistonmuodostus- ja tiedonohjaussuunnitelma, muu asianhallinnan ajantasainen ohjeistus)
• Sen lisäksi noudatetaan LUC tietohallinnon tietoaineistojen käsittelyn ja muita tietoturvaan liittyvää ohjeistusta.
Lapin yliopiston tietosuojakäytännöt henkilötietojen käsittelyssä