Luokanopettajaksi valmistunut Anniina Hakkarainen löysi oman juttunsa Varga-Neményi-opetusmenetelmästä. Nyt hän työskentelee Korkalovaaran koulussa luokanopettajana ja hyödyntää menetelmää työssään sekä kouluttajana.

Anniina Hakkarainen

  • Valmistui kasvatustieteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2008
  • Nykyään työskentelee Rovaniemellä Korkalovaaran koulussa luokanopettajana ja Varga-Neményi –opetusmenetelmän kouluttajana
  • Työskennellyt steinerkoulun opettajana

Miten päädyit opiskelemaan Lapin yliopistoon ja juuri sitä alaa, jota opiskelit?

Aloitin opinnot Oulun yliopiston alaisessa ruotsin kielikylpyluokanopettajan koulutusohjelmassa Vaasassa. Opintojen ensimmäiset kaksi vuotta opiskeltiin Vaasassa. Sen jälkeen olisi ollut edessä muutto Kajaaniin. Kajaani ei kuitenkaan houkutellut, joten hain siirtoa Lapin yliopistoon Rovaniemelle ja tein opintoni Rovaniemellä loppuun.

Kerro hieman opinnoistasi

Ruotsin kielikylpymalli ja Vaasassa koulussa tehdyt harjoittelut ovat vaikuttaneet vahvasti pedagogiikkaani.

Kielikylpyluokissa on käytössä teemaopetus tai kokonaisopetus. Nämä opetuksen mallit ovat opintojen alusta vahvasti vaikuttaneet siihen, miten toimin luokassa, vaikka en kielikylvyssä opetakkaan.

Erityisesti mieleen ovat Lapin yliopistosta jääneet Marko Karhun ympäristö- ja luonnontieteen kurssit. Teimme retkiä sivuaineessa useisiin kohteisiin ja opiskelu oli todella mielenkiintoista. Erityisesti mieleen ovat jääneet retki Pyhä-Luostolle sekä vesitutkimukset, joita varten pienryhmissä kiersimme hakemassa näytteitä ympäri Rovaniemeä.

Myös Antti Kursun historian luennot olivat hurjan mielenkiintoisia. Olisin voinut kuunnella häntä loputtomasti, vaikka Maailman historian pikkujättiläisen tenttiminen olikin aika hurjaa.

Olin tehnyt Vaasassa ruotsin kielen opinnot ja kasvatustieteen perusopinnot. Rovaniemellä teinkin siis luokanopettajan monialalaiset opinnot ja aloitin gradun kirjoittamisen heti ensimmäisenä syksynä.

Sivuaineiksi valikoituivat ruotsin ja ympäristöopin lisäksi kasvatuspsykologia ja erityispedagogiikka, jotka pääosin pystyin tenttimään omaan tahtiin.

Jälkikäteen ehkä hieman harmittaa, etten valinnut lisäksi myös alkuopetusta ja liikuntaa sivuaineiksi tai toteuttanut unelmaani vaihdosta Alaskassa, vaan kiirehdin valmistumaan 4,5 vuodessa.

Millaista oli opiskella ja asua Rovaniemellä? Miksi kannattaa tulla opiskelemaan Lappiin?

Minä viihdyin ja viihdyn Rovaniemellä erittäin hyvin.

Minulle tärkein syy pohjoiseen palaamiseen oli talvi ja luonto. Viihdyn erinomaisesti Ounasvaaran poluilla ja laduilla. Opiskelijoiden on myös kohtuullisen helppo työllistyä Rovaniemen matkailuyrityksiin ja tehdä töitä opintojen ohessa. Itselleni safarifirma tarjosi mielekästä osa-aikatyötä opiskeluaikana, joka oli sovitettavissa opintoihin.

Millainen urapolkusi on ollut?

Opintojen ohella työskentelin safarioppaana. Valmistumisen jälkeen olin yhden talven vakituisena safarihommissa ennen opettajan töihin siirtymistä. Toki safarihommat ovat kulkeneet mukana tähän päivään asti.

Aloitin opettajan urani Kemijärvellä, jossa kuljin neljän vuoden ajan Rovaniemeltä käsin.

Seuraavaksi päädyin vuodeksi Rovaniemen steinerkoululle. Oli mielenkiintoista tutustua sisältäpäin vaihtoehtopedagogiikkaan ja opin vuoden aikana paljon, monet steinerkoululta saamani opit ovat edelleen osa luokkani päivittäisiä rutiineja. Koin kuitenkin, että vaikka steinerpedagogiikassa on paljon hyvää, haluan pedagogisen vapauteni ja siksi päätin palata peruskoulun puolelle.

Koska olin työskennellyt opiskeluaikanani safarifirmassa ja sijaisuuksia en ollut Rovaniemellä tehnyt lainkaan, oli Rovaniemellä työllistyminen erittäin vaikeaa.

Olin jo Kemijärvellä työskennellessäni tutustunut Varga-Neményi -menetelmään ja kouluttautunut kokemuksellisen matematiikan pariin. Niinpä otin yhteyttä menetelmän suomalaistamisen parissa suurimman työn tehneeseen Anni Lampiseen ja kysyin, että jos haluaisin oppia lisää, niin mihin kouluun Espoossa kannattaisi hakea töihin.

Päädyin Anni Lampisen kanssa samalle koululle ja sainkin tehdä useamman vuoden töitä Annin kanssa yhdessä niin luokkaopetuksen parissa, Varga-Neményi ry:n hallituksessa ja kouluttajana sekä Espoon Matikkamaan kehittäjäopettajana.

Annin oppipoikana ura opettajien täydennyskouluttajana aukeni ja Espoon Matikkamaan kursseilla ja koulutuksissa oli turvallista kokeilla omia siipiään. Espoon vuosina opiskelin ympäristökasvattajan erikoisammattitutkinnon, sillä ulkona

opettaminen oli vuosi vuodelta alkanut tuntua enemmän ja enemmän minun jutultani. Ympäristökasvattajan opintojen lopputyönä syntyi VaNe-neliömetri -materiaali, joka on ulos soveltuva oppimateriaali opasvihkoineen.

Muutama vuosi myöhemmin materiaalia työstimme kollegani Laura Merenvainion kanssa lisää ja julkaisimme Ihan pihalla – matematiikkaa ulkona -kirjan opettajille matematiikan opetuksen tueksi. Varga-Neményi-kouluttajana toimiminen ja ulkona opettamisen parissa työskentely johtivat siihen, että viiden Espoon vuoden jälkeen ovi Rovaniemelle aukesi ja sain luokanopettajan viran.

Palasin siis Rovaniemelle ja tyytyväisenä teen täällä luokanopettajan työtä. Koronan myötä etäkoulutuksista tuli arkea ja vaikka en Etelä-Suomessa vaikuta, olen päässyt jatkamaan kouluttamista etäyhteyksien avulla. Tosin on ihanaa aina elokuun alussa käydä kouluttamassa pääkaupunkiseudulla muutama lähipäivä, sillä etäkoulutus on aina etäkoulutusta.

Mitä teet työksesi, millaisia tehtäviä työssäsi on?

Olen luokanopettaja. Suurimman osan uraani olen työskennellyt alkuopetuksessa. Opetusta on yleensä klo 8–13.

Alkuopetus on intensiivistä, eikä oppilaiden koulupäivän aikana taukoja juuri ole. Sen vuoksi pyrin lähtemään koululta kotiin melko pian oppituntien päättymisen jälkeen.

Kotona koirien kanssa ulkoilu ja ruokailu tuovat sopivan pienen tauon, jonka jälkeen jatkan vielä töiden tekemistä suunnittelemalla ja valmistelemalla seuraavan päivän oppitunnit.

Lisäksi toimin Varga-Neményi -kouluttajana eli koulutan kokemuksellista matematiikkaa opettajien täydennyskoulutuskursseilla. Nykyisin koulutukset pidetään pääosin (valitettavasti) etänä, joten 1–3 kertaa kuussa kiirehdin oppituntien jälkeen kotiin ja avaan etäkokouksen iltapäiväkoulutusta varten.

Mistä olet erityisen ylpeä työurallasi? Mikä on ollut tähän astisen urasi huippukohta?

Vuonna 2019 sain kutsun lähteä opetushallituksen delegaation mukana Kiinaan, Pekingiin luennoimaan ja esittelemään Liikkuva koulu -toimintaa.

Samana syksynä olin myös Budapestissa Varga100-konferenssissa, jossa sain pitää opettajille tarinallista matikkatyöpajaa.

Myös reissut Unkariin Eszter Neményin ja taitavien unkarilaisten opettajien oppiin ovat olleet mieleenpainuneita ja opettaneet paljon. Oman kirjan julkaiseminen yhdessä

Laura Merenvainion kanssa on myös saavutus, josta olen ylpeä. Työmme metsämatikan parissa saatiin kansiin. Hienoa oli myös saada kiitokset ja palautetta omasta työstäni itse Eszter Neményiltä, joka on Varga-Neményi-menetelmän perustaja.

Mikä nykyisessä työssäsi on parasta?

Nautin työstäni, koska teen sitä yhdessä lasten ja kollegoiden kanssa. Opettajan pedagoginen vapaus antaa vapaat kädet toteuttaa opetusta opetussuunnitelman puitteissa juuri sillä tavalla kuin sinulle ja ryhmällesi on parasta: ulkona opettaen, historian tapahtumia larpaten, leikkien ja pelaten.

Mikä opinnoissasi oli erityisen hyödyllistä työurasi/elämäsi kannalta?

Harjoitteluissa oli erityisen antoisaa nähdä miten eri opettajat työskentelevät ja toteuttavat luokkaopetusta. Muiden työskentelyä seuraamalla huomaa toisaalta omat heikkoutensa ja vahvuutensa sekä pystyy poimimaan arjen käytänteistä ne, jotka tuntuvat omilta myös omaan työhön.

Vinkkejä tuleville tai nykyisille opiskelijoillemme?

Älä kiirehdi valmistumaan, vaan tee ne sivuaineet, jotka sinua kiinnostavat tai lähde vaihtoon, jos se tuntuu sinun jutultasi.