Mia Mari Spolander sai Lapin yliopiston oikeustieteellisistä opinnoista monipuoliset eväät kansainväliseen uraan niin Suomessa kuin ulkomailla. Nykyään Spolander työskentelee kansallisena asiantuntijana EU:n komissiossa.

Mia Mari Spolander

  • Valmistui vuonna 1998 oikeustieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta.
  • Valmistumisen jälkeen suoritti lakimiesharjoittelun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
  • Työskenteli yli 20 vuotta juristina ulkoministeriön oikeuspalvelussa
  • Nykyään työskentelee kansallisena asiantuntija EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla.

Miten päädyit opiskelemaan Lapin yliopistoon ja juuri sitä alaa, jota opiskelit?

Olin jo nuoresta asti halunnut juristiksi, mutta lukion lopussa aloin epäröidä ja päätin tehdä muita juttuja. Hauskan välivuoden jälkeen päädyinkin aluksi opiskelemaan muita asioita. Pian vanha haave kuitenkin nosti päätään ja pyrin oikikseen.

En päässyt heti ensi yrittämällä, mutta jo toisella. Opiskelin kaikki mahdolliset avoimen yliopiston tarjoamat oikeustieteen kurssit silloisessa kotikaupungissani Oulussa, ja saatoinkin lukea ne kaikki hyväkseni, kun pääsin sisään. Tämä antoi ikään kuin varaslähdön opintoihin ja nopeutti valmistumistakin.

Kerro hieman opinnoistasi.

Lapin yliopiston opetusmenetelmät olivat 1990-luvulla ennakkoluulottomia ja edistyksellisiä. Vaikka internet ja tietotekniikka yleensäkään ei ollut vielä aivan valtavirtaa, meitä puskettiin eteenpäin oppiaineissa, jotka silloin kuulostivat hullunkurisilta, kuten esimerkiksi oikeusinformatiikka.

Nykypäivänä ei voisi enää kuvitellakaan työntekoa ilman sähköisiä välineitä ja tietopankkeja, mutta minun opiskeluaikanani ne olivat vielä aivan uusia juttuja.

Oikeustieteessä oli siihen aikaan melko tarkoin määrätty opintopolku, jota oli seurattava ainakin aluksi. Vasta opintojen edetessä saattoi valita itseä kiinnostavista asioista lisäkursseja.

Opiskelinkin paljon muun muassa perhe- ja perintöoikeutta, esineoikeutta ja rikosoikeutta, jotka olivat minua kiinnostavia oikeudenaloja. Lisäksi aloitin pian tutkintoon johtavat opinnot myös yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa, jossa opiskelin taloustieteitä ja filosofiaa.

Monet opettajista olivat melko persoonallisia ja monista huokui myös innostus omaa alaansa kohtaan. Opettajat olivat suurimmaksi osaksi helposti lähestyttäviä ja asioiminen heidän kanssaan oli mutkatonta. Samoin tiedekunnan hallintoväki oli mukavaa porukkaa. Meillä kävi myös huippuasiantuntijoita luennoimassa, mikä toi mukavaa vaihtelua ja avasi näkymiä yliopiston ulkopuolelle.

Yliopistossa vallitsi mielestäni nuorekas ja edistyksellinen ilmapiiri ja opiskelu oli yleisesti ottaen rentoa, vaikka töitä joutuikin tekemään paljon. Opiskelutilat olivat modernit ja siistit. Vuorovaikutus muiden tiedekuntien kanssa oli melko mutkatonta, mikä varmasti osaltaan johtui siitä, että lähes kaikki tiedekunnat olivat jo silloin saman katon alla. Yliopiston tiloja laajennettiin jatkuvasti ja yliopisto eli kasvun aikaa.

Mikä oli parasta opinnoissasi? Mitä on jäänyt erityisesti mieleen?

Parasta opinnoissa oli varmaan kaikki! Viihdyin todella hyvin, vaikka en kovin montaa vuotta opiskelijana viettänytkään. Opiskelijaelämä Rovaniemellä oli aktiivista ja riehakasta, ja siitä on jäänyt paljon hyviä muistoja. Olin myös opiskelijapolitiikassa mukana, mitä kautta pääsin tutustumaan laajemminkin yliopiston hallintoon. Lapin yliopisto oli mahtava sekoitus huippuosaamista, hauskanpitoa ja eksoottisia olosuhteita.

Vaikka olen itse lappilaissyntyinen, tarjosi elämä Rovaniemellä minullekin eksoottisia arktisia elämyksiä. Opintojen sisällön suhteen erityisen mieleenpainuvaa oli myös se, kun Suomi oli liittymässä Euroopan unioniin ja asiasta järjestettiin kansanäänestys ensimmäisenä opiskelusyksynäni ja pääsimme ruotimaan tuota historiallista käännekohtaa tuoreeltaan valtiosääntöoikeuden luennoilla legendaarisen professorimme johdolla.

Millaista oli opiskella ja asua Rovaniemellä? Miksi kannattaa tulla opiskelemaan Lappiin?

Opiskelijana asuminen ja eläminen Rovaniemellä oli helppoa, sillä Rovaniemi on kaupunki, jossa on paljon palveluita ja inhimillinen koko. Kovina pakkasaamuina kampukselle kävellessä hieman harmitti kampuksen sijainti kaukana keskustasta (n. 2 km), jossa asuin, mutta muutoin asuminen Rovaniemellä oli mukavaa.

Harrastusmahdollisuuksia oli joka lähtöön, asuntoja oli helposti saatavilla ja ne olivat kohtuullisen hintaisia, ja elämä oli muutenkin mukavaa. Kuljin paljon kävellen ja polkupyörällä. Auto olisi helpottanut elämää, mutta ilman sitäkin pärjäsin. Bussillakin pääsi yliopistolle, mutta sitä en ensimmäisen syksyn jälkeen juuri käyttänyt.

Opiskelijaterveydenhuolto toimi ja hoitoon pääsi tarpeen vaatiessa. Ruokalan ruoka oli erinomaista eikä hinnalla pilattu.

Millainen urapolkusi on ollut?

Olen saanut tehdä todella monipuolisia ja jännittäviä työtehtäviä. Urapolkuni on ollut ennakoimaton ja pitkälti myös suunnittelematon, ja olen pikemminkin tarttunut eteen tuleviin mahdollisuuksiin kuin määrätietoisesti suunnitellut jotain tiettyä uraa.

Heti valmistumisen jälkeen menin auskultoimaan ja suunnittelin sen jälkeen asianajajan uraa. Tässä kohti kuitenkin tarjoutui tilaisuus edistää jatko-opintoja ja hoitaa assistentin tehtävää Lapin yliopistossa. Tätä teinkin useamman vuoden ja kävin välillä myös ulkomailla apurahan turvin.

Jossain vaiheessa lähdin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen lakimiesharjoittelijaksi ja keräämään väitöskirjaani materiaalia. Sieltä aukeni tie ulkoministeriöön, jossa olenkin ollut vuodesta 2003 lähtien juristina ulkoministeriön oikeuspalvelussa. Tehtäväni käsittävät monipuolisia ihmisoikeusjuridiikkaan liittyviä tehtäviä, mukaan lukien Suomen edustamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Suomen valtiota vastaan nostetuissa jutuissa.

Ulkoministeriöstä olen välillä poikennut muissa tehtävissä. Olin muun muassa reilut neljä vuotta YK:n huume- ja rikosasioiden toimistossa Wienissä rikosoikeuden asiantuntijatehtävissä sekä vajaan vuoden eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa esittelijän tehtävissä pääasiassa lapsioikeuden alalla.

Lisäksi olen ollut 3,5 vuotta Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan neuvostossa Strasbourgissa, jossa hoidin kaikenlaisia edustustolle kuuluvia juridisia tehtäviä, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanon valvontaa sekä muita Euroopan neuvoston sopimuksiin ja muihin oikeudellisiin asioihin liittyviä tehtäviä. Olin osa Suomen puheenjohtajuustiimiä, kun Suomi hoiti omalla vuorollaan Euroopan neuvoston ministerikomitean kiertävää puheenjohtajuutta.

Juuri ennen Euroopan unionin komissioon siirtymistäni olin jonkin aikaa oikeusministeriössä rikosoikeuden lainvalmistelutehtävissä.

Mitä teet työksesi, millaisia tehtäviä työssäsi on?

Olen aloittanut kesäkuussa 2024 kansallisena asiantuntijana EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla.

Työtehtäviini kuuluu koordinoida sellaisia oikeusalan asioita, joihin liittyy EU:n ulkopuolisia kansainvälisisiä näkökohtia, esimerkiksi erilaisia kansainvälisiä sopimusneuvotteluja, joissa EU on neuvotteluosapuolena.

Koordinoin komission kantoja ensin oman pääosastoni sisällä ja sen jälkeen esitän ne komission sisäiselle koordinaatioelimelle. Kun kanta on komission sisällä muodostettu, se menee EU:n jäsenvaltioiden päätettäväksi. Tämän päätöksen mukaisesti komissio sitten neuvottelee asiaa EU:n puolesta. Minulla on paljon rikosoikeuteen sekä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä tehtäviä, mutta työpöydälleni voi tulla mitä tahansa, mistä on EU-sääntelyä olemassa, mikäli siihen liittyy jokin kansainvälinen aspekti. Seuraan myös EU:n ulkosuhdehallinnon työtä tarkasti ja teen paljon yhteistyötä heidän kanssaan oikeusalan asioissa.

Työ edellyttää jatkuvaa kommunikointia kollegoiden kanssa. Lisäksi usein täytyy melko nopeasti hahmottaa, onko esillä olevassa asiassa sellaista ulottuvuutta, joka on oikeus- ja kuluttaja-asioiden toimialalle olennaista. Tämä tekee työstä nopeatempoista ja ennakoimatonta. Vastineeksi puolestaan pääsee tekemisiin todella monipuolisesti eri asioiden kanssa ja on mahdollisuus oppia paljon uutta. EU on monimutkainen koneisto, jonka eri osat toimivat hyvinkin erilaisin tavoin. Oppimista siis riittää.

Mikä opinnoissasi oli erityisen hyödyllistä työurasi/elämäsi kannalta?

Opinnoissa hyödyllisintä on varmasti ollut niiden laaja-alaisuus, sillä olen päätynyt työtehtäviin, joissa vaaditaan varsin laajaa osaamista erilaisista asioista. Välillä olen tehnyt myös syventävää osaamista vaativia tehtäviä, mutta pääasiassa työtehtäväni ovat käsittäneet useammalle oikeudenalalle kuuluvia asioita. Myös oikeustieteen ulkopuoliset opinnot, kuten kielet, filosofia ja taloustieteet, ovat olleet urallani hyödyksi.

Jos olisin etukäteen aavistanut, millaiselle työuralle päädyn, olisin ehdottomasti opiskellut myös kansainvälisiä suhteita ja kansainvälistä politiikkaa, ja vieläkin enemmän oikeushistoriaa ja yleistä historiaa. Mitkään opiskelemani asiat eivät ole menneet hukkaan. Oikeustiede yleensäkin mahdollistaa hyvin monenlaiset työtehtävät.

Mistä olet erityisen ylpeä työurallasi? Mikä on ollut tähän astisen urasi huippukohta?

Sain yliopistosta erinomaiset pohjat monenlaisiin työtehtäviin. Olen ylpeä siitä, että sain käydä Lapin yliopiston koko opintopolun aina tohtorin tutkintoa myöten. Väitöstilaisuus ja muutamaa vuotta myöhemmin järjestetty promootiotilaisuus olivat hienoja huippuhetkiä elämässäni, mutta lämpimiä muistoja on jäänyt myös monista muista tilanteista ja onnistumisista yliopistoaikoina sekä opiskelijana että opettajana.

Epäonnistumisetkin muistuvat nyt vuosikymmeniä myöhemmin mieleen lähinnä vain juttuina, joilla voi hauskuttaa kuulijoitaan, vaikka ne ehkä siinä tilanteessa harmittivatkin. Olen aina viihtynyt hyvin kaikissa työpaikoissani ja kokenut tehtäväni innostavina ja kiinnostavina. On mukavaa katsella lakikirjasta lakeja, joita olen itse ollut laatimassa, sekä lukea kansainvälisiä yleissopimuksia, joita olen itse ollut neuvottelemassa.

Silti eniten kaikista työtehtävistäni olen pitänyt ajastani Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan neuvostossa Strasbourgissa. Siinä yhdistyivät kaikki, mistä eniten pidän: ihmiset, kielet, oikeustiede ja valtioiden väliset kansainväliset suhteet. Lisäksi kaupunki on ihana ja sen historia jännittävä. Rovaniemen tapaan Strasbourg tarjoaa paljon sopivankokoisessa paketissa.

Kävitkö vaihdossa opintojesi aikana? Kerro kokemuksistasi.

En käynyt vaihdossa opiskelija-aikana.

Sen sijaan olen valmistumiseni jälkeen hyödyntänyt erilaisia asiantuntijoille tarkoitettuja vaihto- ja koulutusohjelmia, ja päätynyt niiden kautta mm. YK:lle, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen sekä EU:n komission oikeuspalveluun. Esimerkiksi komission oikeuspalvelussa sain osallistua todella syvälliseen ja monipuoliseen EU-oikeuden koulutukseen, jota en muissa työtehtävissäni olisi saanut. Tälläkin hetkellä olen oikeusministeriön lähettämänä kansallisena asiantuntijana komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla.

Opintojen jälkeenkin on siis paljon mahdollisuuksia päästä ”vaihtoon”. Itselleni kaikki nämä ovat olleet paitsi opettavaisia kokemuksia, myös antaneet uusia tuttavuuksia ja avanneet uusia mahdollisuuksia erilaisiin työtehtäviin. Ne ovat myös tuoneet vaihtelua ja rikastuttaneet elämää valtavan monella tavalla.

Mitä antaisit vinkiksi opiskelijalle, joka haluaisi samanlaisen työn kuin sinulla?

Opiskele kaikkea, mikä sinua kiinnostaa, hakeudu ennakkoluulottomasti erilaisiin työtehtäviin ja tutustu kaikenlaisiin ihmisiin. Kysele, juttele, ota selvää. Ole avoin uusille asioille ja valmis tarttumaan tilaisuuteen, kun sellainen tarjoutuu. Ja jos joku juttu epäonnistuu, niin tilalle löytyy monta muuta vähintään yhtä hyvää, ellei parempaakin, vaihtoehtoa.

Vinkkejä tuleville tai nykyisille opiskelijoillemme?

Kannattaa ennakkoluulottomasti opiskella kaikkea, mikä suinkin kiinnostaa, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tietoja ja taitoja tulee tarvitsemaan. Myös ne pakolliset ja ei aina välttämättä niin innostavat opinnot ovat hyödyllistä perustaa monille muille asioille.

Kannattaa katsella myös oman tiedekunnan ulkopuolista tarjontaa ja rakentaa niistä itseä kiinnostava kokonaisuus. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan monenlaisia taitoja, ja Lapin yliopisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistellä oppiaineita yllättävälläkin tavalla.