Kutsupuhujat

  • Gert Biesta
  • Arto O. Salonen
  • Reetta Toivonen
Gert Biesta
Kuva: Christina Chouchena

Professor Gert Biesta 

the Centre for Public Education and Pedagogy, Maynooth University, Ireland
A sustainable future for education itself?

Gert Biesta toimii tällä hetkellä professorina sekä Irlannissa Maynoothin yliopistossa, että Edinburghin yliopistossa Skotlannissa. Vuodesta 2023 alkaen hän on ollut Alankomaiden opetusneuvoston jäsen, joka on Alankomaiden hallituksen ja parlamentin neuvoa-antava elin koulutusasioissa. Hänen työnsä keskittyy kasvatuksen teoriaan, kasvatuksen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen filosofiaan, erityisesti opetukseen, opettajankoulutukseen, kansalaiskasvatukseen, taidekasvatukseen, uskonnonopetukseen ja koulutuspolitiikkaan. Hänen viimeaikaisiin kirjoihinsa kuuluvat World-Centred Education: A View for the Present (Routledge 2021) ja The new publicness of education. Democratic possibilities after the critique of neo-liberalism (yhdessä Carl Anders Säfströmin kanssa, Routledge 2023). Tähän mennessä hänen työnsä on ilmestynyt 22 eri kielellä.

Lue lisää

Arto O Salonen
Kuva: Metropolian kuvapankki

Professori Arto O. Salonen 

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen Yliopisto
Planetaarinen sivistyskäsitys ratkaisuna kriisiytyvän ajan haasteisiin

Professori Arto O. Salosen asiantuntijuus liittyy kestävään hyvinvointiin. Hänen lähestymistapansa on tieteidenvälinen ja tulevaisuussuuntautunut. Salonen työskentelee Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisessä tiedekunnassa sosiaalipedagogiikan oppiaineessa. Hän on valtioneuvoston nimittämän kestävyyspaneelin jäsen. Salonen on kasvatustieteen dosentti Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ja kestävän kehityksen dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella. Salosella on vuosien työkokemus opetustehtävistä niin yleissivistävässä koulutuksessa kuin ammattikorkeakoulusektorilla.

Salonen johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston SISU-konsortiota. Tutkimushankkeessa tunnistetaan laajasti hyväksyttävissä olevia kohtuusratkaisuja, joiden avulla hyvinvointivaltion peruslupaukset ja kestävyysmurros voivat toteutua olosuhteissa, joissa talous ei kasva tai kasvu on niukkaa. Salonen vastaa myös 10 yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyössä toteutuvasta Kestävyysmurros-tohtorikoulutuspilotista, jossa koulutetaan Suomeen OKM:n ja Nesslingin säätiön rahoituksella 64 tohtoria, jotka tutkivat kestävään elämään ja yhteiskuntaan siirtymistä työn, elinkeinoelämän, johtamisen, hallinnon, lainsäädännön, yhteiskunnallisen mielikuvituksen, hyvinvoinnin ja sivistyksen näkökulmista.

Salosen keskeisimmät julkaisut liittyvät osallisuuskäsityksen avartamiseen, planetaarisen sosiaalipedagogiikan teorian rakentamiseen, systeemisiin maailmantulkintoihin ja sivistyskäsitysten päivittämispyrkimyksiin.

Lue lisää

Reetta Toivanen
Kuva: Sini Holopainen

Professori Reetta Toivanen

Kestävyystieteen instituutti, Helsingin yliopisto
Alkuperäiskansat ja globaalit tavoitteet: Näkökulmia kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen arktisella alueella

Reetta Toivanen (FT 2000, Humboldt-Universität zu Berlin) on kestävyystieteen professori HELSUSissa ja Helsingin yliopiston kulttuurien laitoksella, jonka erityisenä painopisteenä ovat alkuperäiskansat. Hän toimii myös sosiaali- ja kulttuuriantropologian dosenttina.

Toivanen toimii eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön (EuroStorie), (Suomen akatemia 2018-2025) varajohtajana. Toivanen on johtajana EuroStorie-huippuyksikön alaprojekti 3:ssa Migration and the Narratives of Europe as an Area of Freedom, Security and Justice (2018-2025), jonka on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Lisäksi hän on European Center for Minority Issuesin (ECMI) vieraileva apurahatutkija ja Berliinin Robert Bosch -akatemian Richard von Weizsäcker Fellow. Toivanen on valtioneuvoston nimittämän kestävyyspaneelin jäsen ja hän liittyi hiljattain International Commission on Legal Pluralism -järjestön toimeenpanevaan elimeen.

Vuodesta 2022 lähtien hän on ollut arvostetun Suomalaisen Tiedeseuran jäsen, ja vuonna 2024 hänestä tuli Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Lue lisää