Karolina Sikora tutkii väitöskirjassaan, miten Luoteis-Venäjällä Komin tasavallassa asuvat ižmalaiset hahmottavat kulttuuriperinnön eri muotoja, kuten kansanperinnettä ja poronhoitoa, joita säätelevät viralliset ja epäviralliset normatiiviset järjestelmät, ja miten he sitoutuvat niihin. Sikora tutkii valtiollisia lakeja sekä tavanomaista normistoa, hiljaisia sopimuksia ja tapauskohtaisia käytännön ratkaisuja, jotka ovat kehittyneet Ižman komien keskuudessa. Tutkimus perustuu antropologisiin kenttätutkimusmenetelmiin, kuten puolistrukturoituihin haastatteluihin ja osallistuvaan havainnointiin.

Ižman komit ovat Luoteis-Venäjällä asuva suomalais-ugrilainen etninen ryhmä. Vaikka he puhuvat erillistä omaa murrettaan ja harjoittavat luontoon perustuvia perinteisiä elinkeinoja, Venäjän liittovaltion lainsäädäntö ei tunnusta heitä kuuluvaksi pohjoisen, Siperian ja Kaukoidän alkuperäiskansojen joukkoon, mikä vie heidät oikeudellisesti harmaalle alueelle.

Karolina Sikora sanoo, että vapaus kodifioiduista laeista voi tarjota etuja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Pienten alkuperäiskansojen asemaa ei pitäisi tarkastella saman kehyksen kautta kuin alkuperäiskansojen oikeuksia länsimaissa. Kyse ei ole vain oikeudellisesta kategoriasta, vaan myös identiteettikategoriasta, jonka etuja pidetään liian helposti itsestäänselvyyksinä.

– Ihmiset, joiden kanssa keskustelin, totesivat usein olevansa alkuperäiskansa, mutta ei pienikokoinen sellainen. Pienikokoisen kansan ajatukseen liitetään edelleen takapajuisuutta, ei ainoastaan venäläisen yhteiskunnan enemmistön keskuudessa, vaan myös osin Ižma-kansan keskuudessa, Sikora kertoo.

Päinvastoin, Ižman komit ovat luoneet itselleen tilaa käyttää jonkinasteista itsemääräämisoikeutta asioissa, jotka liittyvät sisäisiin ja paikallisiin asioihin, kuten kulttuuriseen selviytymiseen. Tämä tila on täytetty epävirallisilla sääntelymekanismeilla, kuten tavanomaisilla normeilla, hiljaisilla sopimuksilla ja muilla sosio-oikeudellisilla käyttäytymismalleilla, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin ja tunteeseen vastuusta yhteisöä ja yhteistä asiaa kohtaan. Vaikka nämä epäviralliset järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa virallisten lakien kanssa, virallisia lakeja usein mukautetaan, kierretään tai jätetään huomiotta paikallisten tarpeiden täyttämiseksi.

Sääntöjen, arvojen ja käytäntöjen taustalla on kuitenkin todellisia yksilöitä, jotka tekevät käyttäytymistä ohjaavia henkilökohtaisia ja kollektiivisia päätöksiä. Sikora korostaa, että kyseessä ei niinkään ole lopputulos kuin prosessi, jossa pienistä, jokapäiväisistä toimista tulee merkittäviä. 

– Ihminen kuuluu kulttuuriin ja kulttuuri kuuluu ihmiselle, hän toteaa.

Tämä dynamiikka edistää sekä vastuuntuntoa kulttuurin säilyttämisestä että uskoa, että se palvelee yhteisön tarpeita.

Etnografisella lähestymistavalla merkitystä normatiivisten käskyjen tutkimisessa

Monimutkaisena tiedon tuottamisen prosessina oikeudellinen etnografia sisältää aina tutkivaa ja vivahteikasta raportointia. Sen tavoittama inhimillinen elementti jää usein huomiotta abstraktimmissa lähestymistavoissa, kun tutkitaan oikeudellisia moninaisuuksia. Uppoutumalla ihmisten jokapäiväiseen vuorovaikutukseen ja käytänteisiin tutkija pystyy näkemään maailman sellaisena kuin toinen sen näkee ja ymmärtämään näihin käsityksiin perustuvia valintoja.

– Etnografia ei ole vain ajan viettämistä kentällä tutkittavien kumppaneiden kanssa, Sikora toteaa. Se on tutkijan ja keskustelukumppaneiden keskinäisen ymmärryksen ja merkityksenannon prosessi, joka perustuu luottamukseen ja jaettuun vastuuseen.

Tietoa väitöstilaisuudesta

OTM Karolina Sikoran akateeminen väitöskirja The realities of law in the Russian North. Examining the human right to cultural heritage among the Izhma Komi people tarkastetaan Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 20. joulukuuta 2024 kello 12 luentosalissa B127 (Lapin yliopiston päärakennus, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi).

Vastaväittäjänä toimii professori Otto Joachim Habeck Hampurin yliopistosta ja kustoksena tutkimusprofessori Kamrul Hossain Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. 

Väitöstä voi seurata etänä osoitteessa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

Väitöstilaisuuden kieli on englanti. 

Tietoa väittelijästä

Karolina Sikora on työskennellyt tutkijana Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa Arktisen antropologian tutkimusryhmässä seitsemän vuoden ajan. Hän on toiminut tutkijana myös Lapin yliopiston Arktisuus muuttuvassa maailmassa -tohtoriohjelmassa. Hän on erikoistunut oikeusantropologiaan ja työskennellyt Ižma-kansan parissa Komin tasavallassa. Hän on käyttänyt osallistuvan havainnoinnin menetelmää ymmärtääkseen muuttuvia kulttuureja ja elinkeinoja arktisilla alueilla.

Lisätietoja

Karolina Sikora
040 484 4269 
karolina.sikora(at)ulapland.fi 

Tietoa julkaisusta

Karolina Sikora (2024) “The realities of law in the Russian North. Examining the human right to cultural heritage among the Izhma Komi people”. Juridica Lapponica, 52. ISBN 978-952-337-462-1, ISSN 0783-4144. Lapin yliopisto, Rovaniemi. 

Sähköisen julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-462-1