Uudessa kirjassa käsitellään aistitiedon vaikeuksien tunnistamista ja sitä, miten toimintakykyä voidaan tukea aistiystävällisellä ympäristöllä.

Uudessa kirjassa käsitellään aistitiedon vaikeuksien tunnistamista ja sitä, miten toimintakykyä voidaan tukea aistiystävällisellä ympäristöllä.

Tietoisuus ihmisen neurokehityksestä ja siihen liittyvistä vaikeuksista on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. Samalla tutkimustieto aistitiedon käsittelystä ja siihen liittyvistä piirteistä tai vaikeuksista on merkittävästi lisääntynyt.

Aistitiedon käsittelyllä on merkitystä muun muassa vireystason ja tarkkaavuuden säätelyssä, uusien taitojen oppimisessa ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Toisaalta nämä taidot vaikuttavat myös siihen, miten aistitietoa jäsennetään ja tulkitaan. Keho ja mieli toimivat kiinteässä ja jatkuvassa yhteistyössä.

Aistitiedon käsittelyn vaikeudet – ymmärrystä ja sujuvampaa arkea on ensimmäinen suomalaisin voimin toteutettu tietokirja aistitiedon käsittelyn vaikeuksista. Kirjassa käsitellään aistitiedon vaikeuksien tunnistamista ja sitä, miten toimintakykyä voidaan tukea kotona, harrastuksissa, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja opinnoissa sekä työelämässä.

Kirjan toimittaja Anita Puustjärvi on lastenpsykiatrian vastaava lääkäri Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Hän toimii myös ADHD Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana.

– Aistitiedon käsittelyn vaikeuksia voi ilmetä eri aistijärjestelmien alueella ja ne voivat olla ilmiasultaan moninaisia. Esimerkiksi joku henkilö voi reagoida voimakkaasti toisen ihmisen harmittomaan kosketukseen, kun taas toinen voi etsiä vahvoja aistikokemuksia, jopa itseään vahingoittaen.

Anitan mukaan erityisesti neurokehityksellisiin häiriöihin kuten autismikirjon häiriöihin ja aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD:hen liittyy usein erilaisia aistitiedon käsittelyn vaikeuksia. Aistitiedon käsittelyn merkitystä oppimiselle ja käyttäytymiselle on kuitenkin tärkeä huomioida laajemminkin osana toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemista.