Lumen puuttuminen konkretisoi ilmastonmuutoksen ja voi aiheuttaa myös surua

Lunta on tutkittu paljon erilaisista näkökulmista, mutta aiempi tutkimus lumen ympäristöarvoista ja sen merkityksistä ihmisille on vähäistä.

Ympäristötunteet ovat jo pitkään kiinnostaneet Inkeri Markkulaa, jolla on taustaa niin ympäristö- kuin kulttuuritieteissä. Osana aiempaa tutkimustyötään Oulun yliopistossa Markkula haastatteli Lapissa poronhoitajia lumiolosuhteisiin liittyen ja tuli kysyneeksi kysymyksen, joka lopulta johdatteli hänet nykyisen tutkimusaiheensa äärelle.

– Kysyin eräältä poronhoitajalta keskustelumme lomassa, että mitä lumi hänelle merkitsee. Hän vastasi kysymykseeni hyvin tunteellisesti ja pian keskustelun jälkeen huomasin, että tällaisia lumen ei-materiaalisia merkityksiä on tutkittu hyvin vähän.

Nyt Markkula työskentelee Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa Koneen säätiön rahoittamassa hankkeessa, joka keskittyy lumeen liittyviin muistoihin, merkityksiin ja lumimuutokseen kytkeytyvään ekosuruun. Hanke on otsikoitu osuvasti – Kun talvi ei ole enää talvi. Teema koskettaa tutkijaa myös henkilökohtaisesti.

– Turussa asuvana tunnen itsekin lumisurua, kun lunta ja sitä oikeaa talvea ei välttämättä saa kokea joka vuosi lainkaan, Markkula kertoo.

Arktisen keskuksen tutkijatohtori Inkeri Markkulan tutkimusaiheisiin kuuluvat ilmastonmuutoksen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset pohjoisilla alueilla. 

Lumi ja lumenpuute on teema, josta keskustellaan monissa arkisissa kohtaamisissa. Tieteellisestä näkökulmasta aihe sijoittuu ympäristötunteiden tutkimuksen kenttään. Ekosurun (eng. ecological grief) tutkimus on lisääntynyt 2010-luvulta alkaen, mutta sitä on tehty vähemmän hitaasti etenevien muutosten, kuten lumen katoamisen, kontekstissa. 

– Aiemmassa tutkimuksessa ekosuru on liitetty muun muassa metsiin ja metsähakkuisiin tai joidenkin eläinlajien häviämiseen, kuten varpusten katoamiseen Lontoon kaupunkikuvasta ja äänimaisemasta, Markkula taustoittaa. 

Hieman tutumpia termejä ovat ilmasto- tai ekoahdistus. Markkulan mukaan näillä käsitteillä viitataan yleiseen ahdistukseen kaikesta meneillään olevasta muutoksesta globaalilla tasolla, kun taas ekosuru kytkeytyy enemmän johonkin tiettyyn ilmiöön tai paikkaan, jonka häviäminen aiheuttaa surua.

Miten ilmenee lumisuru?

Markkulan tutkimushankkeen lähtöajatus on, että lumi on hyvin keskeinen osa suomalaista ja saamelaista kulttuuriperintöä. Lumeen kytkeytyy erilaisia aineettomia ympäristöarvoja, kuten virkistysarvoja sekä kulttuurisia ja esteettisiä arvoja. 

Tutkimushanke on vasta alkanut ja tiedonkeruu ihmisten lumimuistoista ja ajatuksista lumeen liittyen on käynnissä esimerkiksi verkkokyselyn muodossa. Aiemmin tekemiinsä haastatteluihin pohjautuen Markkula uskaltaa jo arvioida lumen olevan monelle suomalaiselle tärkeä elementti, jonka puuttuminen aiheuttaa epävarmuuden tunteita. 

– Ilman lunta talvi tuntuu vääränlaiselta ja moni kokee sisäisen kellonsa menevän jollain tapaa sekaisin. Kun lumi tulee ajallaan, se tuo turvallisuuden tunnetta, kun taas muuttuva ilmasto luo arvaamattomuutta. Lumen puuttuminen myös konkretisoi monelle suomalaiselle laajempaa ilmastonmuutosta. 

Markkula myös muistuttaa, että ihmiset ovat erilaisia eivätkä lumettomat talvet vaikuta kaikkiin samalla tavalla.

Ilmastonmuutoksen yhteydessä keskustellaan nykyisin paljon muutokseen sopeutumisesta, sillä kaikkia epätoivottujakaan seurauksia on mahdotonta enää kokonaan pysäyttää.

Markkula ei ole ainakaan vielä tutkimustyössään tarkemmin analysoinut ihmisten sopeutumisstrategioita lumisurusta selviämiseen, mutta arjen esimerkkejä kuitenkin löytyy. 

– Luminen ja aurinkoinen talvipäivä Turussa saa nykyisin ihmiset aidosti iloiselle mielelle ja monet haluavat ottaa harvinaisista päivistä kaiken ilon irti. Toisille taas on tärkeää päästä käymään pohjoisessa oikeasti lumisessa maisemassa vähintään kerran talvessa.

Etelä-Suomen kaupungeissa, kuten Turussa, luminen talvi ei ole enää itsestäänselvyys.

Kun talvi ei ole enää talvi

Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke Kun talvi ei ole enää talvi: lumen muistot, merkitykset ja lumimuutokseen kytkeytyvä ekosuru käynnistyi marraskuussa 2024 ja kestää kaksi vuotta. Hankkeen toteuttaja on Lapin yliopiston Arktinen keskus, ja Markkulan lisäksi siinä työskentelevät yliopistotutkijat Sirpa Rasmus ja Minna Turunen.

Tutkijat kutsuvat ihmisiä osallistumaan kyselyyn lumeen ja lumisuuden muutoksiin liittyvistä muistoista, kokemuksista, ajatuksista ja tunteista. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia.

Linkki kyselyyn: https://link.webropol.com/s/lumikysely