Etsimme uusia näkökulmia planetaaristen muutosten ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi.
Tutkijoidemme tuoreimmat julkaisut löytyvät Lapin yliopiston tutkimusportaalista.
Tutkijatohtori | Yhteiskuntatieteet
Kestävät luontokulttuurit ja monilajinen tulevaisuus -tutkimusyhteisö SuMu tarkastelee pohjoista muutosta sekä pohjoisten alueiden, ihmisten ja ympäristön vuorovaikutusta monitieteisesti sekä taidelähtöisin lähestymistavoin.
Tutkimusyhteisömme tuo yhteen yhteiskuntatieteiden, humanististen tieteiden, luonnontieteen ja taiteen tutkijoita tutkimuskohteinaan muun muassa luontokulttuurit, monilajiset suhteet, Saamen- ja alkuperäiskansatutkimus sekä luonnonvarapolitiikka suuren planetaarisen muutoksen aikakaudella. Meitä yhdistää halu toteuttaa eettistä toimijuutta tutkimuksen ja opetuksen kautta.
Tutkijatohtori
Yhteiskuntatieteet
Tutkijamme julkaisevat monipuolisesti niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Emily Höckert, Neal Cahoon, Outi Rantala ja Maxim Vlasov pohtivat konferenssiartikkelissan ekologista pyhiinvaellusta keinona korjata ihmisen ja metsän suhde.
Kansainvälisen AECED-tutkimushankkeen tarkoituksena on edistää ymmärrystä demokratiasta elettynä ja kehollisena kokemuksena sekä kehittää tätä tukevia opetusmenetelmiä.
Pitkästä ja sulavalinjaisesta muodostaan tunnettu tenolainen lohivene, luossafanas, on tenonsaamelaisen lohi- ja lohestuskulttuurin merkittävä ilmentymä. Suomen Akatemian rahoittama DEATNU-hanke ja Interreg Auroran rahoittama MÁHTUT-hanke toteuttivat veneenrakentaja Jouni Laitin kanssa veneenrakennusprojektin. Katso lyhytelokuva.
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä.Hyväksy markkinointievästeet.
Tenojoen lohikannat ovat romahtaneet. Näin on tapahtunut huolimatta Norjan ja Suomen välisestä voimassa olevasta sopimuksesta, tieteellisestä seurannasta ja muista institutionaalisista järjestelyistä.
Lohenkalastuksen täyskiellolla yritetään suojella Tenon lohta ja paikallisia, lohesta riippuvaisia elämäntapoja, elinkeinoja sekä saamelaiskulttuuria ja yhteiskuntaa. Paikallisiin asukkaisiin kalastuskiellolla on ollut lähes musertava vaikutus.
Tarkastelemme Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteisessä DEATNU-hankkeessa Tenojoen ongelmallista tilannetta ja lohenkalastukseen liittyvää institutionaalista päätöksentekoa ja paikallisen tietämisen merkitystä. Historiallisesti Tenon lohikantojen ja -pyynnin hallinta on perustunut paikallisyhteisöiden arvoihin, oikeuksiin, tarpeisiin, käytäntöihin ja käsitteistöön.
Kartoitamme, mitä ovat tiedolliset päätöksentekokriteerit nykyisen lohipolitiikan taustalla ja selvitämme, miten lohenkalastukseen liittyvään päätöksentekoon voisi yhdistää myös paikallisen tietämisen käytäntöjä.
Hanke LaCris portaalissa
Birgitta Vinkka tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan lumen ja arktisen kaupungin yhteismuotoutumista. Sosiologian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan Vinkka tutkii, kuinka lumi tulee osaksi kaupungin poliittisia, kulttuurisia ja taloudellisia rakenteita, niitä yhtä lailla haastaen ja mahdollistaen.
Arktisten alueiden tutkimuskentässä kaupunkitilojen arkipäivän tarkastelu on vielä marginaalissa. Vinkan tutkimus lumen kanssa elämisestä tuottaakin ymmärrystä arktisen urbanismin muodostumisesta eletyn arjen näkökulmista.
Vinkalle lumen kanssa ajattelu tarjoaa ilmastonmuutosaikakauden tutkimukseen uusia välineitä: kestävyyden sijaan tutkimuksen keskeiseksi näkökulmaksi nousee menettäminen.
Lisää väitöstutkimuksesta täällä.
Tutkijat Emily Höckert, Afroja Khanam, Outi Rantala, Tarja Salmela, Tiina Seppälä ja Anu Valtonen visioivat kansainvälisessä monitieteisessä kirjassa vaihtoehtoisia kertomuksia antroposeenin aikakaudelle – kertomuksia, jotka painottavat paikantuneen tiedon tärkeyttä.
Kirjassa hahmotetaan uusia ja radikaaleja tapoja nykyisen ympäristökriisin käsittelyyn. Kirja pohjautuu empiirisiin tutkimuksiin, jotka nostavat esille ei-länsimaisen tiedon ja käsitteiden sekä monilajisten yhteenkietoutumien potentiaalin antroposeenin aikakauden kriisien tarkastelussa. Kirja tuottaa näin kestävämpiä ja kontekstisidonnaisia tapoja tutkia ja keskustella globaalista ympäristökriisistä. Kirja tarjoaa antroposeenia koskeviin keskusteluihin näkökulman, joka haastaa vallitsevan tekno-rationaalisen agendan.
Lisätietoja julkaisusta täältä.